Universidad Veracruzana

Skip to main content

Ken mochikawaltia


Inin maestriah moketzaltia ika se tlachialistli interkoltoral iwan kiselia itlachialis UVI. Yeh inon kihtosneki amo kitta tlamachtilistli kemin se tlamantli kanin ikah tlaixmati iwan okse amo tlaixmati.  Tlamachtilistli kihtosneki tinochtin titlaixmatkeh,  iwan tinochtin timotlapowiah iwan timosepanchiwaltiah. Ihkon, inin ixtlamachilistli pewas ika inixtlamachilis momachtihkeh. Yankuik tlayehyekolmeh iwan yankuik ixtlamachilistli mosalohtoshkeh ika wewe ixtlamachilismeh. Tehwan tikneltokah tlamachtilistli amo san momaka, tlamachilistli mochiwa. Iwan amo mochiwa san ompa ihtik kaltlamachtihkan, tlamachtilistli mochiwa keman tlayehyekolli iwan tlachiwalli mosalowah, keman momachtihkeh kittah inemilis iwan ik ompa pewa momachtiah.

Amo onkah san se tlamantli ixtlamachilistli tlen ipati. Onkateh miakeh ixtlamachilismeh, iwan nochtin miak inpati.  Wewetkeh ixtlamatkeh, siwameh iwan tlakameh ixtlamatkeh. Ixtlamatih akinmeh omomachtihkeh ipan eskuela, iwan noihki ixtlamatih akinmeh amo omomachtihkeh. Ik inon, momachtihkeh kiseliskeh miak ixtlamachilistli tlen onkah inawak masewalaltepemeh. Tlamachtihkeh itech inin maestriah, noihki kinyekanaskeh momachtihkeh pampa ma kittakan iwan ma kiselikan ixtlamachilistli ik nowian, iwan ma momachtikan tlen moneki, kanin moneki, ma mosepanchikaltikan.  Tlamachtihkeh tekipanoskeh ika se didactika interkoltoral, tlen ika motlapowiskeh momachtihkeh iwan tlamachtihkeh ika sepanyetolistli noso “comunalidad” (Martínez, 2003). Yeh inon kiyekanas tlamachtilistli.

Tlamachtihkeh kichiwaskeh ma kisakan kallan momachtihkeh, ma tlapowakan inawak altepetlakameh iwan altepesiwameh.  Kitemoskeh ixtlamatinimeh ipan altepemeh.  Kitemoskeh ixtlamatinimeh noihki ipan intekipanohkan.  Momachtihkeh amo moketzaskeh imixkoyan, moxehxelohtokeh, kemeh okse tlamantli.  Yehwan powi itech masewalaltepemeh.

Ihkon, tlamachti nehnemis inawak momachtihkeh, kinnahnawatis, kinpalewis, amo “kinmakas” ixtlamachilis, yeh kinpalewis ma mochiwa ixtlamachilis itech inyollo.  Inin tlamachtilistli kiselia “educación popular” (Freire 2001; Freire 2005), iwan tlatemolistli tlen itoka Investigación Acción Participativa (Fals Borda 2009).  Ihkon, nochi tekitl tlen mochiwas itech inin maestriah, kinipanittas masewalmeh. Momachtihkeh amo moneki moweyinekiskeh kemeh akinmeh okachi ixtlamatkeh.  Yehwan moskaltiskeh ihkuak kiyolseliskeh inixtlamachilis masewalaltepemeh.  Ihkon noihki se kipanitta tlayehyekol tlen itoka “etnografía crítica” (Dietz 1999, Dietz 2003, Dietz y Mateos 2013) iwan Investigación Vinculada para la Gestión (Jimenez 2016), ken omoyehyekoh ihtik Universidad Veracruzana Interucltural.  Itech inin tlachialistli, tlatemolistli ohkan mochiwa keme tlayehyekoltemolistli iwan tlachiwaltemolistli. Titlachiwah iwan titlayehyekowah pampa ma tikyektlalikan owihkayohmeh tlen amo kualli itech altepemeh.

Inin ixtlamachilistli noihki kipia se tlachialistli “decolonial” (Quijano, 2000). Inon kihtosneki, kineki kipoloskeh inon tlen techtlahyowilia timasewalmeh, kineki ma moipanitta totoltekayoh iwan totlayehyekol.  Masewalmeh ayakmo yetoskeh san itlah tlen ipan timomachtiah.  Masewalmeh yetoskeh akinmeh tlayehyekowah. Inawak timomachtiskeh. Tikinipanittaskeh masewalixtlamachilismeh, amo san yehwan pinoixtlamachilismeh.  Ik inon, tikpiaskeh nechikolismeh kanin momachtihkeh kipiaskeh se “tlayekapankixtih” akin kinpalewis ika tlamachtilistli iwan tlatemolistli.

Noihki, miak ipati itech inin tlamachtilistli, nochipa, nowian titlahtoskeh iwan titlahkuiloskeh ika nawatl. Tlamachtihkeh kinehnekiskeh nawatl ihtik tlamachtihkan. Momachtihkeh tlapowaskeh nawatl ihtik iwan kallan tlamachtiloyan. Tlahkuiloskeh ika nawatl.  Tiknekih tinochtin ma timoyolyemanakan iwan ma tikittakan totlahtol yoltok.  Ayakmo ma tiktlalikan totlahtol amo kualtis monehnekis ipan weyi tlamachtiloyan. Nikan tikinihkuiloskeh amoxmeh ika nawatl, tikinchiwaskeh kolokios ika nawatl, tikyankuitiskeh tonawatlahtol.

Tehwan tikittah totlahtol kemin san se tlahtol.  Inon kihtosneki amo timokawaskeh ika se tlamantli nawatlahtol.  Nikan tikinseliskeh nawatlahtohken ik nowian, maski tepitzin mopatla ken titlahtowah, tinochtin timoahsikamatiskeh. Nikan timomachtiskeh ika itlatlamanyoh nawatl.  Momachtihkeh kixmatiskeh inon tlatlamanyotl iwan kinipanittaskeh nochtin tlamantin nawatlahtomeh tlen onkateh.  Yeseh, moneki tikihtoskeh tlahkuilolistli kema yetos san se.  Nikan titekipanoskeh ika san se tlahkuilolmachiotilistli. Maski titlahtowah tlatlamantli, titlahkuilowah ika san se tlamantli machiotilistli.  Timomachtiskeh ken titlahkuiloskeh iwan tlen imelawalis totlahtol.  Ihkon, san yoliktzin timotokiskeh tinochtin nawatlahtohkeh, pampa ma timosepanchikawaltiskeh kemeh se weyi altepetl, kemeh se weyi tlahtolli.

Enlaces de pie de página

Ubicación

Domicilio conocido Barrio de Tolapa, Carretera Federal Orizaba-Zongolica, C.P 94840

Redes sociales

Transparencia

Código de ética

Última actualización

Fecha: 15 abril, 2024 Responsable: Ing. Rafael Landa Curiel Contacto: ralanda@uv.mx